Takaisin Piupaws kissalan alkusivulle

Genetiikkaa

Sanastoa

Veriryhmät

Geenit

Geeni A- agouti

Geeni B - musta

Geeni C - naamiot

Geeni D - diluutio

Geeni I - hopea

Geeni L - pitkäkarva

Geeni O - punainen

Geeni S - valkolaikku

Geeni T - tabby

Geeni W - valkoinen

Valkolaikut bicolour, harlekiini ja van
Geenit S ja s

Valkolaikku (piebald spotting) geeni S

Geenistä S johtuu, että turkissa on valkoisia laikkuja. Geeni S on dominoiva suhteessa geeniin s. Geeni S tarvitaan vain kerran, jotta kissassa on valkoisia laikkuja. Kissa on tällöin yksivärisyyden kantaja.

Geenin S sanotaan olevan epätäydellisesti dominoiva. Tämä tarkoittaa sitä, että yleensä oletettu esiintymisen todennäköisyys 3:1 onkin 1:2:1. Normaaalisti ei pystytä näkemään eroa homotsygootin ja heterotsygootin välillä kissan ulkoasussa, mutta geeni S vaikutuksesta voidaan nähdä ero väreillä van, harlekiini ja bicolour.

Ei-valkoinen (solid) geeni s

Geeni s on resessiivinen suhtessä geeniin S. Kissalla pitää olla tuplageeni ss, jotta siinä ei ole valkoisia laikkuja.

Geenin eri kombinaatiot:

SS Homotsygootti valkolaikku. Van. SS kissoja usein käytetään bicolour kasvatukseen, koska kaikki niiden jälkeläiset ovat valkolaikkuja
Ss Heterotsygootti valkolaikku. Harlekiini tai bicolour.
ss Homotsygootti ei-valkolaikku. Kissassa ei ole valkoista.

Geeni S ei selitä joillakin yksivärisillä kissoilla esiintyviä pieniä valkoisia laikkuja. Esim. monta sukupolvea yksivärisinä kasvatetuilla korateilla ja ocicateilla joskus syntyy pentuja, joilla on medaljonki tai valkoisia varpaita. Geneettisesti tämän ei pitäisi olla mahdollista. Luultavasti on jokin muu valkolaikkuisuutta aiheuttava tekijä, jota ei vielä tunneta.

Sama tekijä voisi selittää pyhän birman ja ragdollien värityksen, jossa valkoista on vain tassun kärjissä. Tämä kutsutaan mitted väritykseksi.

Kuvassa yllä: kilpikonnavan cornish rex Piupaws Wild Wild West, kuva Åsa Petre.

Kuvassa yllä: mustavalkea bicolour cornish rex, WW04, SW04, GIC Piupaws Clarabelle. Kuva Åsa Petre.