Takaisin Piupaws kissalan alkusivulle

Genetiikkaa

Perusteita

Sanastoa

Veriryhmät

Geenit

Geeni A - agouti

Geeni B - musta

Geeni C - naamiot

Geeni D - diluutio

Geeni I - hopea

Geeni L - pitkäkarva

Geeni O - punainen

Geeni S - valkolaikku

Geeni T - tabby

Geeni W - valkoinen



Kissojen värit, sanastoa

 

Jotta voisi ymmärtää miksi kissa on tietyn värinen pitää opetella joitakin genetiikan peruskäsitteitä. Nämä on opiskeltu jo peruskoulun biologian tunnilla, mutta kertauksen vuoksi perussanastoa.

Sanastoa

Geenit

Jokaisella geenillä on tietty paikka kromosomissa ja geenit ovat pääelementit joihin periytyminen perustuu.

Jokaisella geenillä on tietty tehtävänsä. Kissan perimät geenit määräämät mm. silmien värin, luuston rakenteen, turkin laadun, luonteen, jne.

Geenit ovat aina pareittain, joista toinen on emolta ja toinen isältä.

genetikkaagenetiikkaa

Alleelit

Alleelit ovat yhden geenin erilaisia mutaatioita, joita sanotaan muunnoksiksi.

Esimerkiksi geenillä, joka tekee kissan turkin värin mustaksi, on kaksi muunnosta: suklaa ja kaneli.

Saman geenin eri alleelit ovat samassa lokuksessa eli paikassa. Kullakin paikalla voi olla vain yksi geeni tai sen alleeli joten kissa ei esimerkiksi voi olla sekä musta, suklaa ja kaneli.


Homotsygootti

Kissan sanotaan olevan homotsygootti jonkin ominaisuuden osalta silloin kun geeniparissa geenit ovat samat (AA).

Homotsygootti = kaksi samanlaista


Heterotsygootti

Kissan sanotaan olevan heterotsygootti jonkin ominaisuuden osalta kun geeniparissa on erilaiset geenit (Aa).

Heterostygootti = kaksi erilaista


Fenotyyppi

Se miltä kissa näyttää, sanotaan fenotyypiksi eli kaikki ne ominaisuudet jotka voidaan nähdä tai muuten todeta.


Genotyyppi

Se mitä kissa on "sisältä päin" sanotaan genotyypiksi. Et voi nahdä kissan genotyyppiä, vaan se muodostuu siitä geneettisestä perimästä, minkä kissa on saanut


Dominoiva

Geenin sanotaan olevan dominoiva silloin kun sen vaikutus voidaan nähdä kissan fenotyypissä eli ulkoasussa.

Yksi dominoiva geeni geeniparissa riittää, että ominaisuus tulee näkyviin (Aa).

Kissa voi saada toiselta vanhemmalta dominoivan geenin A ja toiselta resessiivisen geenin a. Tälläin jälkeläinen on sen dominoivan värin mukainen ja kantaa resessiivistä geeniä. Esimerkiksi musta x sininen = musta pentu joka kantaa sinistä

Dominoivat geenit eivät voi "hypätä" mistään joten se pitää olla jommalla kummalla vanhemmalla.

Dominoivaa geeniä merkitään isolla kirjamella, esim. A


Resessiivinen

Geenin sanotaan olevan resessiivinen silloin kun sen vaikutusta ei voida nähdä kissan ulkoasussa silloin kun geeniparissa on vain yksi tälläinen geeni.

Sama geeni pitää olla kahdesti, jotta sen vaikutus kissan fenotyypissä tulee näkyviin (aa).

Resessiivinen geeni pitää saada kummaltakin vanhemmalta jotta pennuista tulee sen värisiä.

Kissa voi olla resessivisen geenin kantaja ja sitä ei voida nähdä päälle päin.

Resessiivistä geeniä merkitään pienellä kirjamella, esim. a

X kromosomi

X kromosomi on naaraan sukupuolikromosomi. Naarailla on aina kaksi äksää: XX

 

Y kromosomi

Y kromosomi on uroksen sukupuolikromosomi. Uroksilla on äidiltä peritty X ja isältä peritty Y eli muotoa XY. Y kromosomi määrittää että yksilöstä tulee urospuolinen. Y kromosomissa on hyvin vähän mitään muuta tietoa.

logo


Tässä lisää sanastoa:


· Lokus: Geenin paikka kromosomissa, kohta jossa tietty perintötekijä sijaitsee. Kullakin geenillä on vain yksi tietty paikka jossa voi olla vain yksi geeni kerrallaan.
· Vastinkromosomi: isältä ja emolta perityt versiot samasta kromosomista
· Mutaatio: geenin, kromosomin tai koko kromosomiston muutos
· Monogeeninen: yhden geenin vaikutus
· Polygeeninen: useamman geenin vaikutus
· F1-polvi: ensimmäinen jälkeläispolvi
· P-polvi: ensimmäinen polvi, vanhemmat
·